Euroopan digitaalinen riippuvuus – miksi yrittäjänkin pitäisi välittää?

Mitä jos palvelu, johon yrityksesi nojaa, ei olekaan enää huomenna käytettävissä?

Kysymys kuulostaa hieman todellisuudesta irralliselta. Google toimii, Microsoft toimii, Meta toimii ja pilvipalvelut ovat käytettävissä. On vaikea löytää syytä epäillä niitä.

On kuitenkin täysin perusteltua kysyä, onko järkevää rakentaa yrityksen koko digitaalinen toimintaympäristö yhden ulkopuolisen teknologiatalouden varaan, kun Euroopan ja kyseisen toimittajan välinen suhde ei ole enää yhtä ennustettava kuin aiemmin.

Kuvitellaanpa joitakin tilanteita, joissa jokin menee pieleen ja vaikuttaa yrityksen toimintaan:

1. Palveluntarjoaja asettaa rajoituksia palvelun käytölle, ja yhtäkkiä yrityksesi sähköposti lakkaa toimimasta.
2. Kaikki asiakastietosi ja -dokumenttisi tallennetaan pilveen, ja yhtäkkiä menetät pääsyn sinne etkä voi enää kirjautua sisään.
3. Yritys menettää arvokkaimman asiakaskanavansa tai sen käyttöehdot muuttuvat merkittävästi.
4. Verkkosivustosi ylläpitokustannukset nousevat rajusti tai kriittiset palvelut lakkaavat toimimasta.

Tämän päivän käytännöllinen ja budjettiystävällinen ratkaisu ei välttämättä ole sitä enää tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja kannattaa kartoittaa silloin, kun nykyiset palvelut toimivat ja niiden vaihtamiseen on aikaa – ei vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on jo käsillä.

Varautuminen kannattaa aloittaa ajoissa

Digitaalinen riippuvuus on ollut olemassa jo pitkään, mutta viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet tuovat sen esiin ennennäkemättömällä tavalla. Yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt ovat joutuneet vastakkain EU:n sääntelyn kanssa, ja Yhdysvallat on puolestaan uhannut Euroopan maita tulleilla ja yhdysvaltalaisen teknologian vientirajoituksilla, jos ne kohdistavat verotusta tai sääntelyä amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin.

Jo vuonna 2022 Meta nosti esiin mahdollisuuden, ettei se voisi jatkaa Facebookin ja Instagramin tarjoamista Euroopassa, jos EU:n ja Yhdysvaltojen välistä henkilötietojen siirtoa koskevaa oikeudellista epävarmuutta ei ratkaistaisi. Meta kiisti kuitenkin uhkaavansa lähteä Euroopasta. Tapaus osoitti silti, kuinka merkittäviä seurauksia muutaman suuren teknologiayhtiön päätöksillä voi olla eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille.

Eurooppa on ryhtynyt etsimään vaihtoehtoja

Tanskassa digitaalinen riippuvuus on jo tunnistettu ongelmaksi. Maa on varannut 80 miljoonaa Tanskan kruunua vuosille 2026–2029 digitaalisen riippumattomuuden vahvistamiseen.

Ranskassa yli puoli miljoonaa julkishallinnon työntekijää käyttää valtion kehittämää La Suite -työympäristöä, joka perustuu avoimen lähdekoodin ratkaisuihin.

Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa jo valtaosa hallinnon työasemista on siirtynyt käyttämään avoimen lähdekoodin LibreOffice-ohjelmistoa. Siirtymä on tuonut mukanaan myös taloudellista säästöä.

Euroopan komissio teki huhtikuussa 2026 enintään 180 miljoonan euron arvoiset kuuden vuoden hankintasopimukset neljän eurooppalaisen palveluntarjoajan kanssa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n hallinnon pilvipalveluiden toimintavarmuutta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista.

Mitä yrityksien tulisi tehdä?

Jos valtioiden ja julkishallinnon on syytä tarkastella teknologiariippuvuuksiaan, miksi yksityisen yrityksen pitäisi suhtautua omiin riippuvuuksiinsa välinpitämättömästi?

1. Tunnista riippuvuutesi

   Mitä yrityksesi toiminta edellyttää? Missä sähköpostit, tiedostot, asiakasrekisterit, verkkosivut ja varmuuskopiot sijaitsevat?

   Kuinka moni niistä on yhden ulkopuolisen palveluntarjoajan varassa?

2. Säilytä mahdollisuus vaihtaa

   Älä rakenna kaikkea yhden järjestelmän ominaisuuksien varaan.

   Pidä huolta, että omat tiedot ja sisällöt ovat siirrettävissä. Hallitse itse verkkotunnustasi ja varmista, että pääset tarvittaessa vaihtamaan palveluntarjoajaa.

3. Tutustu vaihtoehtoihin

   Toimivaa palvelua ei tarvitse vaihtaa vain vaihtamisen vuoksi. Vaihtoehtojen olemassaolo kannattaa kuitenkin selvittää, sillä saatat samalla löytää ratkaisun, joka palvelee tarpeitasi nykyistä paremmin.

   Kun yrityksellä on:

   1. oma verkkotunnus
   2. itse hallinnoitu verkkosivusto eurooppalaisen palveluntarjoajan palvelimella
   3. omat tekstit, kuvat ja muu sisältö
   4. hallinta sivuston tiedostoihin ja tietokantaan
   5. toimivat varmuuskopiot
   6. mahdollisuus vaihtaa verkkopalvelun tarjoajaa

   sillä on ainakin yksi tärkeä osa digitaalisesta omaisuudestaan omissa käsissään.